Ajattelin kirjoittaa hieman yleisesti siitä, miksi olen täällä ja miksi valitsin tämän kohteen. Se on tuntunut askarruttavan tosi montaa Suomessa ja jotkut ovat pitäneet mua vähän hulluna tai outona. Eiks enkun ja ranskan opiskelijalle ois hyvä vaihtokohde joku Lontoo tai Pariisi?
Afrikka on ollut mulle unelma jo niin pitkään, että tuntuu oudolta olla täällä vasta nyt ekan kerran. Niin kuin kirjotin jo aiemmin, opintojen ja omien akateemisten kiinnostuksien puolesta Sambia on täydellinen place to be. Englanti täällä kiehtoo niin paljon ja ylipäätään koko kielihässäkkä. On niin siistiä verrata Suomea ja Sambiaa tässä asiassa. Suomessa ei varmaan ymmärretä ihan täysin, kuinka paljon kieli yhdistää ihmisiä. Sambiassa on n. 72 kieltä (vähän eri lukuja kuulee, riippuu miten kieli määritellään), joten on todella paljon ihmisiä, jotka eivät ymmärrä toisiaan, mikäli he vaikkapa matkustelevat Sambiassa. Englanti pelaa täällä tärkeää roolia lingua francana, mutta eivät kaikki sitäkään puhu ainakaan kaupunkien ulkopuolella. Voisin tutkiskella näitä juttuja loputtomiin, esim. miten henkilön ensikieli vaikuttaa englantiin, miten eri ensikieliset kommunikoivat englanniksi, olisiko olemassa joku parempi lingua franca kuin englanti bantukieliä puhuville ihmisille..?
Kieli- ja opintoasiat sikseen, ihmiset Suomessa ovat siltikin pohtineet mun motiiveja lähteä tänne ja että miksi ihmeessä haluun just tänne. Täällähän on kamalan köyhää, vaarallista, savimajoja ja kaikki huonosti. Olen tosi iloinen, että suoritin juuri ennen lähtöä Afrikan tutkimuksen perusopinnot Helsingissä. Ne jeesaavat pukemaan näitä asioita sanoiksi ja ymmärtämään puolin ja toisin länsimaiden ja Afrikan suhdetta. Sanotaanko, että olen tosi kyllästynyt eurosentrismiin (onks se suomeks sana?) ja esim. siihen, etteivät ihmiset tiedä toisistaan yhtään mitään ja sitten pelkäävät ja vihaavat. Suomessa tiedetään erittäin vähän Sambiasta ja samoin päinvastoin. En mäkään tiennyt melkeen mitään Sambiasta, ennen kuin aloin ottaa selvää ja tulin tänne. Silti monilla Suomessa tuntuu olevan mielipide ja ennakkokäsitys jo valmiina, ettei sinne kyllä kannattaisi mennä. Miksei? Koska Eurooppa on parempi ja sen tehtävä on vain auttaa Afrikan maita eikä pitää yhdenvertaisena tai jopa oppia jotain Afrikalta? Just tää mua riepoo länsimaissa, ettei ajatella esimerkiksi Afrikalla olevan mitään annettavaa meille vaikkapa Suomessa. No, ehkä ihan näin ei Suomessakaan aina ajatella, mutta luulen, että monet näistä ajatuksista on länsimaisilla alitajunnassa. Suomalaisen Afrikka-kuvaan riittää vaikuttamaan jo esimerkiksi joku Unicefin mainos. Just koska Afrikasta tiedetään ennalta niin vähän. Ja länsimaissa ihmisillä tuntuu yleisesti olevan yksi tarina Afrikasta, niin kuin kirjailija Chimamanda Ngozi Adichie puhui asiasta loistavassa puheessaan "The danger of a single story."
Muun muassa tämän takia olen täällä, murtamassa mun Suomessa muovautunutta Afrikka-kuvaa ja ihan oikeasti oppimassa näiltä ihmisiltä ja tästä kulttuurista. Oon jo oppinut kahden viikon aikana melko paljon esimerkiksi positiivisesta elämänasenteesta, mikä voisi olla ihan hyödyllinen oppi monelle suomalaiselle.
Ps. Lisäksi come on, jos yliopisto tarjoaa tällaisia ihan mielettömiä kohteita ja on täysi mahdollisuus päästä sinne niin miks ihmeessä ei hakisi ja lähtisi! Afrikan kohteisiin tuntuu olevan ihan liian vähän hakijoita siihen nähden, kuinka siistiä vaihto on jo mulle ollut tähän mennessä, kahen viikon aikana. Eli sinä joka ehkä luet tätä ja pohdit kannattaako hakea Afrikan vaihtoihin: hae. Tällasta mahollisuutta ei ihan heti uudestaan tarjota.
Seuraavan kerran jotain järkevää siitä, mitä täällä oikeesti tapahtuu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti